Haastatteluja korona-aikaan

Minun maaseutuni -hankkeessa tehdään muistitiedon keruun ja työpajojen lisäksi myös laadullisia haastatteluja. Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen ja monellakin tapaa järkyttävä, mutta meidän aineistonkeruuseemme eniten on vaikuttanut yhä jatkuva korona-aika. Vaikka kaikki halukkaat ovat jo voineet ottaa koronarokotteen, voi riskiryhmille koronaan sairastuminen olla yhä vakavaa. Tutkimushankkeeseemme on ilmoittautunut paljon haastateltavaksi toivovia, jotka ovat jo ikänsä puolesta koronan riskiryhmää. Haastatteluja onkin jouduttu suunnittelemaan väistämättä myös pandemiaksi muodostuneen viruksen kanssa.

Olemme tehneet haastatteluja tänä keväänä sekä kasvotusten että etänä. Ensisijaisesti olemme seuranneet tutkittavien toiveita haastattelumuodosta. Jos haastateltava on toivonut kasvokkaista tapaamista, olemme pyrkineet sen järjestämään - jos taas etähaastattelua, olemme jutelleet puhelimitse tai tietokoneella.

Pahemman tautitilanteen aikaan on noussut esiin monenlaisia haastatteluihin kytkeytyviä eettisiä kysymyksiä. Onko turvallista nähdä haastateltavaa kasvotusten? Onko tutkijalle turvallista mennä haastattelemaan kasvotusten? Ajoittain siirsimme kasvokkaisten haastattelujen sopimista muutamalla viikolla eteenpäin, jotta kaikki tutkijat olisivat saaneet kolmannet rokotukset. Välillä haastateltava on toivonut haastattelun siirtämistä sairastuttuaan. Korona on tuonut haastattelujen järjestämiseen uudenlaisen sopimisen ja muovautumisen tason. 

Vaikka olemme tehneet haastatteluja sekä kasvokkain että etänä esimerkiksi Zoomin tai Teamsin välityksellä, yhteistä haastatteluille on ollut se, että meidät on otettu varsin lämpimästi vastaan. Meille on kerrottu esimerkiksi monenlaisista maaseutuun kytkeytyvistä ilon, surun, voimaantumisen ja luopumisen hetkistä. Vaikka olemme haastatelleet vanhemman väen lisäksi esimerkiksi useita 1980-luvulla syntyneitä, monet muistot näyttävät sisältävän myös paljon samaa eri vuosikymmenten maaseudulta. Haastatteluja yhdistää myös se, että tutkittavat ovat olleet otettuja heidän elämiinsä kohdistuneesta kiinnostuksesta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että olemme saaneet esimerkiksi valokuvia ja kertomusten täydennyksiä haastattelujen jälkeen.

Ehkä myös korona-ajan vuoksi maaseutumuistoista kertominen tuntuu olevan nyt erityisen tärkeää ja merkityksellistä.

Minun maaseutuni -hanke jatkuu haastattelujen tekemisen lisäksi muun muassa työn alla olevien tekstien viimeistelyllä, uusien kirjoitusten ideoimisella, erilaisten esitysten ja luentojen pitämisellä sekä tapahtumien suunnittelulla. Viime viikolla käynnistettiin muun muassa Sarka-museon kanssa yhteistyössä rakentuvan näyttelyn suunnittelu.

Ville, sosiologi ja väitöskirjatutkija