Minun maaseutuni -hankkeen pääteos "Monikerroksinen maaseutu - Arki, muistot ja mielikuvat" on ilmestynyt
Uusi tietokirja avaa, kuinka suomalaisen maaseudun elämä ja merkitys ovat muuttuneet. Maaseudusta vallitsee paljon stereotyyppisiä käsityksiä, jotka periytyvät jo vuosikymmenten takaa. Monikerroksinen maaseutu -teoksessa selvitetään, millaista ihmisten arki maaseudulla on ja miten käsitys maaseudusta on rakentunut toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään. Esille nousee harvaan asuttujen moninaisuus ja suomalaisten elävä suhde maaseutuun.

Keskustelua suomalaisesta maaseudusta ovat hallinneet erilaiset uhkakuvat ja kielteiset kehityskulut, kuten maaseudun autioituminen, kiihtyvä muuttoliike, väestön ikääntyminen, palvelujen katoaminen ja maaseutukuntien talousahdinko. Toisaalta maaseutuun liittyy myös myönteisiä, suomalaisuuteen, aitouteen ja alkuperäisyyteen liittyviä merkityksiä. Minkälaista todella on elämä harvaan asutuilla alueilla tämän päivän Suomessa?
Ville Pöysän, Helena Ristaniemen, Lauri Julkusen ja Kaisa Vehkalahden toimittama Monikerroksinen maaseutu -teos kaivautuu perinteisen maaseutukuvaston taakse ihmisten arkeen ja kokemuksiin ja tarkastelee, millaisena maaseutu näyttäytyy sekä jokapäiväisenä elinympäristönä että mielenmaisemana. Samalla se tuo esille suomalaisen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden moninaisuuden sekä alueellisia ja kulttuurisia eroja. Kulttuurisesti ja historiallisesti kerrostunutta maaseutua ei nähdä mustavalkoisesti kuihtumisen ja kurjistumisen paikkana, ei myöskään nostalgisena idyllinä.
Yksi kirjan keskeisistä tavoitteista oli tuoda esiin maaseudun moninaisuutta, teoksen toimittaneet tutkijat kuvaavat.
Moninaisuus tarkoittaa teoksessa esimerkiksi ajallista kerroksisuutta: luvuissa pohditaan, kuinka monet maaseutua koskevat käsitykset ovat historiallisesti rakentuneita ja kuinka menneisyys on läsnä nykymaaseudun arjessa. Teos piirtää esiin niin jatkumoita kuin muutoksia.
"Teos muistuttaa myös, että maaseutu ei ole vain yksi kokonaisuus, vaan käsittää tosi monenlaisia alueita ja elinympäristöjä. Lisäksi teoksen luvuissa huomioidaan myös muiden kuin ihmisten – kuten luonnon, eläinten tai koneiden – osallisuus maaseudun elämässä," korostaa tutkijatohtori Ville Pöysä.
Muun muassa haastatteluja, valokuvia, muistitietoa ja populaarimusiikkia hyödyntävä teos valottaa teemoja, jotka jäävät mediakeskusteluissa vähälle huomiolle ja joita tilastot eivät tavoita. Esille nostetaan esimerkiksi vähemmistöjen elämä syrjäkylässä, metsänomistajan suhde metsään ja arjen turvallisuuden ylläpitäminen itärajan tuntumassa.
Yksi kirjan vahvoista teemoista on sukupuoli: "On tärkeää, että kirja nostaa useassa luvussa esiin eri-ikäisten tyttöjen ja naisten maaseudulla elämiseen liittyviä kokemuksia: eriarvoisuutta, turhautumista ja häpeää, mutta myös kaipuun, paluun ja sateenkaarevan elämän mahdollisuuksia", kertoo tutkijatohtori Helena Ristaniemi. "Näin kirjassa muodostuu moninainen ja osin ristiriitainenkin kokemusten kudelma, jossa sukupuolittuneet tavat, mallit ja materiaalisuudet ovat keskeisessä osassa".
Kirjan ilmestyminen on tärkeä päätöspiste Minun maaseutuni -tutkimushankkeelle
Koneen säätiön rahoittamassa Minun maaseutuni -hankkeessa on tutkittu, mitä maaseutu merkitsee ja millaiset historialliset ja kulttuuriset tekijät suhdettamme maaseutuun muokkaavat. "Monikerroksinen maaseutu -teosta voi lukea myös vastauksena näihin kysymyksiin: maaseudun merkitsee eri ihmisille hyvin eri asioita, ja maaseudulle annetut merkitykset muuttuvat esimerkiksi elämänkaaren eri vaiheissa ja elämäntilanteissa", kertoo tutkimushankkeen johtaja Kaisa Vehkalahti.
Minun maaseutuni -hankkeessa kerättyä muistitietoaineistoa, kuten tarinoita, haastatteluja ja valokuvia pääsee myös esille teoksessa.
Julkaisutiedot:
Gaudeamus: https://www.gaudeamus.fi/teos/monikerroksinen-maaseutu/
Arvostelukappaleet (myös pdf): lasse.leminen@gaudeamus.fi, p. 050 466 4910
Ville Pöysä, Helena Ristaniemi, Lauri Julkunen & Kaisa
Vehkalahti (toim.)
Monikerroksinen maaseutu. Arki, muistot ja mielikuvat
ISBN 9789523453104
Gaudeamus 2025